perjantai 16. joulukuuta 2016

Hyvän lapsuuden puolustaja


Steinerkasvatus-Takoja seminaarilehden nettiartikkeli. Koko lehti luettavissa täältä.


HYVÄN LAPSUUDEN PUOLUSTAJA -
Alliance for childhood

Haastattelu ja käännös: Maija Pietikäinen

Vuosikymmeniä USA:n ja steinerpedagogisen varhaiskasvatusliikkeen kansainvälisissä johtotehtävissä ja myös varhaiskasvattajana toiminut Joan Almon luennoi syyskuussa Snellman-korkeakoulussa viikon ajan vapaasta, luovasta leikistä ja sen merkityksestä lapsen terveelle kehitykselle. Vuosituhannen vaihteessa hän oli USA:ssa mukana perustamassa Alliance for childhood-järjestöä toimien aluksi sen johtajana ja tällä hetkellä ohjelmajohtajana. Järjestö on syntynyt laajapohjaiseksi yhteistyöfoorumiksi, jonka tarkoituksena on koota lapsuuden laadusta huolta kantavia ihmisiä vaikuttamaan yhdessä kaikkialla maailmassa. Tässä haastattelussa Joan Almon kertoo järjestön perustamisesta, toiminnasta ja vaiheista erityisesti kotimaassaan. 


Joan Almon Snellman-korkeakoululla.
Alliance for childhood-järjestö on ainutkertainen ja suurenmoinen idea hyvän ja arvokkaan lapsuuden puolustamiseksi eri puolilla maailmaa. Joan Almon, kerrotko sen synty- ja alkuvaiheista, joissa olit tiiviisti mukana?

Alliancen perustaminen

Perustimme Alliance for childhood-järjestön Euroopassa v. 1998 ja USA:ssa vuotta myöhemmin, mutta kyse on samasta virikkeestä. Aloin 1990-luvulla kiinnittää huomiota siihen, että lasten hyvinvointi oli huonontunut sekä steinerpedagogiikassa kohtaamieni lasten elämässä että yhteiskunnassa yleisesti. USA:ssa oli paljon lapsia, jotka saivat lääkitystä yliaktiivisuuteen, ja monet ongelmat alkoivat tulla esiin aiempaa laajempina. Koin lasten olevan hermostuneita ja stressaantuneita. Puhuessani eurooppalaisten kollegoiden kanssa he kertoivat samoista ilmiöistä. Nämä ongelmat saivat alkunsa USA:ssa, mutta ne alkoivat ilmetä yhtä lailla Euroopassa.

Käynnistimme laajan keskustelun siitä, mitä voisimme tehdä tilanteelle. Puhuin myös steinerpedagogisen liikkeen ulkopuolisten henkilöiden, kuten useiden päättäjien, kasvattajien ja psykologien kanssa USA:ssa. Monella oli lasten elämästä ja hyvinvoinnista samanlainen kuva kuin itselläni. Päätimme ryhtyä yhteistyöhön, ei steinerpedagogisena organisaationa vaan lapsuutta koskevana yleisenä järjestönä. Keskustelin siis sekä USA:ssa että Euroopassa pääasiassa steinerpedagogisen liikkeen ulkopuolisten ihmisten kanssa.

Alliance for childhood-järjestön pienimuotoinen perustaminen tapahtui ensin Euroopassa. USA:n laajemmassa perustamistilaisuudessa oli paikalla n. 30 henkilöä, ja kokoonnuimme kahden päivän ajan. Mukana oli myös joitakin eurooppalaisia osallistujia. Myös Michaela Glöckler Dornachista ja monia steinerpedagogisia varhaiskasvattajia osallistui tilaisuuteen. Näiden kahden päivän päätteeksi perustimme järjestön. Se on avoin kaikille, jotka arvostavat täysipainoista lapsuutta ja näkevät sen inhimillisenä kasvupotentiaalina kohti viisauden- ja rakkaudentäyteistä aikuisuutta.

Täällä Euroopassa hollantilainen Michiel Matthes, joka on työskennellyt Belgiassa pankkialalla, halusi eläkkeelle päästyään tehdä jotain lasten hyväksi. Hän järjesti aluksi kaksi konferenssia aiheesta ja oli perustamassa Brysselissä yhdessä Christopher Clouderin kanssa Alliancea, jonka tavoitteena on pyrkiä vaikuttamaan Euroopan parlamenttiin. Tätä toimintaa on harjoitettu nyt 10 vuoden ajan, olin juuri heidän kokouksessaan Brysselissä. Heillä on kaikkiaan 60 osastoa eri kysymyksiä varten, ja he esittelevät parlamentissa toimintaansa sen jäsenille ja eri tutkijoille. He ovat myös julkaisseet 6-7 kirjaa eri osastojen toiminnasta. Brysselissä toimii siis aktiivinen Alliance.

Keskeisiä teemoja

Me olemme tehneet välillä yhteistyötä USA:n kongressin kasvatusosaston, mutta myös monien järjestöjen ja yksittäisten henkilöiden kanssa eri puolilla maata hyvin erilaisten asioiden merkeissä. Eräs ensimmäisiä teemojamme oli lasten liiallinen ruutuaika, mistä aiheesta julkaisimme raportteja ja lehdistöartikkeleita.

Noin viisi vuotta myöhemmin nostimme teemaksi leikin ja leikin vähenemisen maassamme. Käynnistimme projektin leikin palauttamiseksi lasten elämään. Aluksi tämä oli melko vaikeaa, sillä leikki oli lähes tyystin kadonnut lasten arjesta. Mutta ihmiset alkoivat kiinnostua siitä yhä laajemmin. Teimme paljon mediatyötä puhuen lehdistössä, radiossa ja TV:ssä aiheesta, kaikkialla missä vain pystyimme. Meitä kutsuttiin myös yliopistoihin ja leikkiä käsitteleviin konferensseihin. Nyt on laajalti hyväksytty ajatus, että lasten tulisi leikkiä ja että leikkimättömyys on ongelma! Ainakin USA:ssa yleinen asenne leikkiä kohtaan on muuttumassa. Sosiaalista muutosta ei voi tapahtua ilman asennemuutosta.

Olin aluksi Alliancen johtaja, mutta jäin tehtävästä eläkkeelle v. 2009. Vuonna 2011 olin toiminut 40 vuotta yleishyödyllisten asioiden parissa. Uusi johtajamme ei kuitenkaan onnistunut tehtävässään, joten palasin takaisin. Palkkasimme uuden johtajan ja jäin Allianceen 1-2 vuodeksi, kunnes lähdin uudelleen eläkkeelle. Osallistuin kuitenkin erääseen leikkikonferenssiin ja tapasin kaikki nuo ihmiset, jotka olivat innoissaan leikistä ja käynnistivät projekteja kaikkialla maassa palauttaakseen leikin takaisin yhteisöihin. Olin onnellinen nähdessäni uuden sukupolven toimimassa, halusin tehdä yhteistyötä heidän kanssaan ja olin eläkkeellä! Silloin järjestö tarjosi minulle mahdollisuuden jatkaa työtä leikin parissa. Niin olen palannut Alliancen leikkiprojektin ohjelmajohtajaksi ja teen työtä näiden nuorten kanssa. He ovat kirjoittaneet aiheesta kirjan, teemme videoita jne., jotta monet yhteisöt rohkaistuisivat ottamaan leikin jälleen esiin.

Uusi johtajamme on työskennellyt luontokysymysten parissa ja tekee yhteistyötä suurten luontojärjestöjen kanssa. Heidän pyrkimyksenään on lasten luontosuhteen uudelleen rakentaminen. Johtaja on tuonut mukanaan sen ajatuksen, että lapset tarvitsevat nimenomaan leikkiä luonnossa. Kirjan valmistumisen jälkeen toivomme saavamme nämä aihealueet enemmän yhteen. Tämä teema ei ole vielä paljoakaan esillä kirjassamme.

Kuinka suuri Alliance on USA:ssa?

Meillä on yksi kokopäiväinen johtaja, itse toimin osa-aikaisena ohjelmajohtajana, ja sitten meillä on pari osa-aikaista toimistohenkilöä sekä yksi sosiaalista mediaa varten. Lisäksi Alliancella on laaja yhteistyöverkosto järjestöjä ja yksittäisiä henkilöitä, email-listallamme on tällä hetkellä noin 6000 henkilöä.

Mitkä muut teemat kuin ruutuaika, leikki ja lasten luontosuhde ovat tärkeitä lasten tilanteessa USA:ssa?

Leikkiin perustuva kasvatus on lähes kokonaan kadonnut USA:n yleisen varhaiskasvatuksen piiristä. Yleiset päiväkodit maassamme ovat melko tyystin akateemisesti suuntautuneita, ja leikkiaika on kadonnut niistä lähes tai melkein kokonaan. Koska akateemiset vaatimukset ovat lisääntyneet niin rajusti, myös monet esikoulut eliminoivat leikin toiminnastaan ja painottavat lukemista, kirjoittamista ja älyllisiä saavutuksia. Tämä on mielestäni maamme pääongelma, joka on vuosien mittaan vain pahentunut.

Vasta aivan viime aikoina ihmiset ovat alkaneet puhua tilanteesta ongelmana. Jotkut meistä ovat puhuneet asiasta jo kauan, mutta nyt siitä keskustellaan laajemmalti tiedotusvälineissä ja eri artikkeleissa. Toivon, että tulevina vuosina näemme viimein muutoksia tilanteessa. Mutta muutoksen aikaansaaminen on ollut todella kovaa. Alliance teki v. 2009 raportin siitä, mitä päiväkodeissa tapahtuu. Vuosien ajan se oli ainoa asiaa käsittelevä raportti, nyt aiheesta on ilmestynyt myös samansuuntaisia yliopistotutkimuksia. Eräs yliopisto järjestää pian konferenssin aiheenaan leikin tarve päiväkodeissa ja varhaiskasvatuksessa. Siis askel askeleelta näemme joitakin toivon merkkejä muutoksesta.

Osavaltioiden standardit kuitenkin vaativat, että päiväkotivaiheen päätyttyä lasten tulisi osata lukea yksinkertaisia kirjoja. Tämä standardi tarkoittaa, että opettajat viettävät useita tunteja päivässä saadakseen 5-vuotiaat lukemaan ja kirjoittamaan. Se tarkoittaa myös sitä, että monet lapsista oppivat mutta samalla he turhautuvat ja että heidän käytöksestään tulee ongelma. He oppivat lukemaan, mutta eivät pidä lukemisesta, koska sen oppiminen on ollut liian stressaavaa.

Kuitenkin 20 vuoden ajan lukutaito on pysynyt USA:ssa samana huolimatta kaikesta rahasta ja kaikista yrityksistä varhaisen lukutaidon kehittämiseksi. Mikään näistä ei siis todella toimi. Monet ihmiset alkavat parhaillaan havaita todellisen tilanteen.

En tiedä, mitä USA:n presidentinvaalien jälkeen tapahtuu. Hillary Clintonilla on mahdollisuus tehdä hyviä asioita kasvatuksen alueella. Paljon riippuu siitä, kenet tuleva presidentti nimittää maamme kasvatusasioiden johtoon. Obama nimitti johtajaksi henkilön, jonka työ näiden kahdeksan vuoden aikana on ollut pettymys. Tämä henkilö on toiminut aiemmin Chigagossa rehtorina, mutta hänen toimintatapansa on vain pahentanut asioita. Donald Trumpilta en odota mitään hyvää, hän ei myöskään koskaan puhu kasvatuksesta.

Nykyinen aivotutkimus osoittaa, että steinerpedagoginen kasvatus on oikea lähestymistapa lapsen kehityksen kannalta. Tuo tutkimus näet todentaa sen, että lapset tarvitsevat kokemuksellista oppimista ja leikkiä. Koska sen sijaan tutkimuksissa tulee esiin se, kuinka aktiivista leikki on lapsen elämässä?

Alliancessa toimivat ihmiset ovat olleet onnellisia löytäessään muita ihmisiä, jotka kokevat kuten he itse. Monet kokevat ammatissaan yksinäisyyttä ja vaikutusmahdollisuuksien puutetta. Alliancen kautta he kohtaavat ihmisiä, jotka jakavat heidän huolenaiheensa. Yksin emme voi tehdä kovin paljoa, mutta yhdessä toimien voimme tehdä tavattoman paljon!

Haastattelu ja käännös: Maija Pietikäinen


Alliance for childhood on määritellyt hyvän lapsuuden periaatteet seuraavasti:

  • Lasta on kunnioitettava yhdenvertaisena inhimillisenä olentona ja toimijana, jolla on pyrkimys kehittyä ja ilmentää sisäistä potentiaaliaan. 
  • Lapsen ihmissuhteet ja niiden laatu tärkeiden aikuisten ja muiden ihmisten kanssa ovat olennainen tekijä hänen lapsuutensa laadulle ja inhimilliselle kasvulle. 
  • Lapsuuden laatu on siis riippuvainen sosiaalisista, kulttuurisista ja ekologisista olosuhteista, joissa lapsi elää ja jotka ovat lasten ja heidän perheidensä vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Sen vuoksi lasten hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskunnassa on vahvistettava toteuttamalla lasten oikeuksia lainsäädännön, palveluiden ja hallitusten, viranomaisten ja talouselämän harjoittaman yleisen yhteiskuntapolitiikan alueella.
USA:n lisäksi järjestö toimii Brysselissä (Euroopan Alliance), Brasiliassa, UK:ssa, Sveitsissä, Thaimaassa ja Ruotsissa. Se on julistanut vuodet 2012-2022 lapsuuden vuosikymmeneksi, jonka juhlatilaisuudessa emeritaprofessori Lea Pulkkinen puhui lapsuuden 10 peruspilarista.
Lähde: www.allianceforchildhood.eu

           

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti