Seminaarista impulsseja maailmaan!

No niin - ohi on!

Itselläni ja koko työryhmällä kuukausien työ huipentui intensiiviseen, innostavaan ja iloiseen viikonlopuun. Mutta ohi? Ei kai sentään! Tästä seminaarista on lähtenyt paljon hyviä siemeniä, ituja, toimeen tarttuvaa tahtoa maailmaan!

Seminaarin viimeisessä sessiossa pyydettiin osallistujia kiteyttämään post-it lapulle jokin tahdon impulssi, joka on seminaarin kuluessa muodostunut mielessä päätökseksi tai ainakin vakaaksi aikomukseksi. Mitä minä teen!

Saimme näkyväksi ovellisen suomalaista tahtoa!

Olen lukenut näitä liikutuksen vallassa. Aivan mahtavaa jos tästä semiaarista lähtee maailmaan tällaisia asioita!

Lappuja lukiessa tuli kyllä myös mieleen Claus-Peter Röh’n esimerkit siitä miten tavasta ilmaista asioita voi lukea sen missä kohdassa ihmisen "kotimaa" sielun ja hengen maailmassa on.

Oi - me olemme kaikki niin erilaisia! Ja se on aika hienoa se!


Tässä pieni kooste hieman ryhmiteltynä.

Kasvattajan työ

• Tahdon paneutua syvemmin oppilaaseen; kuka sinä olet, miten voin tukea sinua kehityksessäsi
• Syvennyn jokaisella opettamallani luokalla erityislapsiin entistä syvemmin: ajattelu - tunne - tahto - minuus
• Rohkeus pedagogisiin keskusteluihin vanhempien kanssa
• Etsin siviilirohkeutta työssäni.
• Yhdistän semainaarissa tulleita ajatuksia ja oivalluksia opetukseen.
• Kehittää yksityis- ja pienryhmäopetusta
• Havaita ennakkoluulottomasti sekä oppilaat, opettajat ja vanhemmat, jotta intuitio voisi nousta ja ymmärrys sitä kautta.
• Opiskelu on kovaa työtä. Siis laitan oppilaat töihin (enkä tee puolesta).

Opettajakuntatyö

• Kouluni opettajakunnan yhteistyön lisääminen taiteiden ja syventävän antro-opiskelun kautta.
• Teen opetusesittelyn ja suuntaan ajatukset opettajayhteisön pedagogiselle työlle.
• Kollegiotyöhön lisää omaa intuitiivista ja aktiivista verbaalista osallistumista
• Yksilöllinen – yhteisöllinen. Löytää silta niiden välille (oma työni luokassa ja koko koulun toiminta).
• Yhteistä taiteellista työskentelyä kollegiossa.

Itsekasvatus ja meditaatiot

• Otan mukaan elämääni myös toisen opettajameditaation
• Tahdon tarkastella iltaisin päivän kulkua ja ajatella rakkaudella oppilaitani
• Tahdon vahvistaa oppilasmeditaatioitani
• Aamu- ja iltahetki Steinerin viikkolauseen parissa
• Tasapainon löytäminen itsekasvatuksen kautta sisäisin/ulkoisin harjoituksin.
• Päivän aika 5 minuutin ajan kuuntelen - olen hiljaa.
• Opettajan meditaatiot käytäntöön
• Teen opettajameditaatioita käymällä päivän läpi taaksepäin.
• Otan aamulla vastaan maailman ja sen mitä tulee vastaan kokonaisuutena, jotta voin kuulla ja kohdata iltaan mennessä sen mitä minulta kysytään!
• Päivän taaksepäin katsominen yhtenä iltana viikossa, kuukauden ajan.
• Teen iltameditaation oman päiväni tapahtumista ja ripautan siihenvähän taiteellista maustetta piirtämällä, runoilemalla, maalaamalla tai eurytmialla
• Tarkastelen päivän hankalia kohtia iltaisin
• Lisätä ja syventää oppilasmeditaatiota yksilölliseen suuntaan.
• Tahdon vahvistaminen geometrisin harjoituksin.
• Aion tehdä mielessäni monta kertaa viikossa kolmioharjoitusta moneen suuntaan.

Kohtaaminen

• Tahdon kiinnostua kohtaamistani ihmisistä ja “kuulla” heitä
• Skapa möjlighet för tid och rum att mötas
• I will meet you peacefully
• Ihmisten aito kohtaaminen ilman kiirettä!
• Möta varandra
• I’ll go to my beloved

Jotain ihan tästä maailmasta

• Media kiinni klo 21
• Menen eurytmiatunnille
• Kuuntelen toisia päätöksenteossa
• Keskustelen tänään mieheni kanssa
• Menen päivittäin aamulenkille tästä lähtien.
• Menen ryhmäliikuntatunnille!
• Aloitan itse tekemään muotopiirustusta vähän joka päivä, jotta ajan hektisyys ei “hajoita” minua.
• Aion  piirtää enemmän.
• I will have less screen time and more reading and human encounters
• Etsin töitä – takaisin steinerkouluun
• 1) Ilo tekemiseen 2) Päätän mihin katson, enkä katso 3) julkaisen lehtijutun seminaarista
• Tiedän nyt, minkä polun valitsen kuljettavakseni.

...ja tässä on vasta ensimmäisen oven puolikas! 

Odottelen tässä nyt ainakin tuota lehtijuttua.

Tämä blogisivusto ei hiljene vielä tähän.

Nostamme jatkossa esiin kuulumisia siitä kaikesta mitä tämän seminaarin pohjalta kehittyy...

Juttuja mainostetaan Steinerkasvatuksen liiton facebook -sivulla, sitä mukaa kun niitä ilmestyy.

Kiitos lukijoille - joita on tähän mennessä ollut jo yli 10 000!

- Pia Pale

Teesit näkökulmaryhmiin

Aamun luennon jälkeen siirrytään näkökulmaryhmiin, jossa oman teeman mukaisesti käsitellään yhdessä valittua luennossa käsiteltyä teesiä. Tavoitteena on että ryhmä voi keskustelujensa kautta tuottaa uuden kiteytyksen, kysymyksen, ajatuksen... CPR eli Claus-Peter Röh ottaa näistä kopin iltapäivän luennossaan.

Tässä alla teesit - ja niiden alla padlet, jonne ryhmät voivat liittää oman tuotoksensa.

Timespirit and Individuality                     
Winterconference, Helsinki 2017

Ajanhenki ja yksilöllisyys
Talviseminaari 2017

---

Thesis 1:   What do we have to develope now, to fulfil our „generational contract“ for the coming young teachers?

Miten meidän olisi kehitettävä koulujemme toimintaa, jotta tulevat nuoret opettajat tuntisivat itsensä tervetulleiksi.

Thesis 2:   The quality of time is one of the most important questions for further pedagogy.

Jatkossa ajan laatu tulee olemaan yksi pedagogiikan tärkeimpiä kysymyksiä.

Thesis 3:   Many Children of today are „earthbound“ and at the same time deeply searching in their soullife. How do we learn to recognize the striving inner human being?

Monet nykyajan lapset ovat vahvasti fyysiseen sidottuja ja samaan aikaan etsivät syvällistä sielunelämää. Kuinka opimme tunnistamaan sisäisesti pyrkivän ihmisen?

Thesis 4:   To understand the metamorphosis of the inner I-being we need a stronger coworking between kiga-, grades- and highschoolteachers. How to begin?

Ymmärtääksemme minuuden metamorfoosia, me tarvitsemme voimakkaampaa yhteistyötä varhaiskasvattajien, luokanopettajien ja aineopettajien välillä. Kuinka aloitamme?

Thesis 5:   Education in childhood effects the whole biograhy: How to deepen our understanding of the „time-organism“?

Varhaiskasvatus vaikuttaa koko elämäkertaan. Miten syventää ymmärrystä ajan olemuksesta.

Seminaarissa tapahtuu

Talviseminaari alkoi eilen illalla ensimmäisellä luennolla, läsnä oli 140 opettajaa. Aiheena olivat opettajameditaatiot. Kiinnostava syvällinen aihe! Seminaarilehdessä on luennon teemoista pieni tiivistelmä.

Tämän päivän aamu on alkanut täydellä tohinalla! Seminaarivieraiden tuntoja, oivalluksia ja ajatuksia löytyy myös tältä viestiseinältä:

CPR has landed!

Talviseminaarin alkuun ei ole enää kuin hetken hujaus!

Seminaarin luennoija Claus-Peter Röh saapui tänään Suomeen ja tässä illalla ollaan pidetty pientä palaveria ja hiottu seminaarisuunnitelmia porukalla. Sepä ei olekaan ollut ollenkaan tylsää puurtamista!

Claus-Peter Röh, Helena Sandell
ja seminaarisuunnitelmat.

Olen vaikuttunut Claus-Peterin otteesta. Hän osaa muotoilla syvälliset ajatukset niin että niistä saa otteen. Yhteys käytännölliseen ja konkreettiseen elämään on läsnä vaikka puhutaan – no juuri siitä – kasvatuksen henkisestä ulottuvuudesta. Odotukseni viikonlopun seminaarista ovat huipussaan!

Viikonlopun seminaari ei muuten ole pelkkää kuuntelua. Tarkoituksena on, että osallistujat laittavat ajattelunsa liikkeelle, ehkä provosoituvat hiukan, ihmettelevät enemmän. Ei vain vastaanoteta vaan tuotetaan myös itse! Keskustelu- eli näkökulmaryhmissä on tavoitteena pinnistää ja löytää uusia kysymyksiä ja kiteytyksiä – jännittävää nähdä mihin saakka CPR:n elvyttävistä luennosta päästäänkään?

Tämä on nimittäin niin hauska sanaleikki, että on pakko jakaa. Olen kaikkiin seminaarisuunnitelmiin lyhentänyt Claus-Peterin CPR:ksi tajuamatta että sehän on lyhenne elvyttämiselle tuolla ameriikoissa. Elpymista on osoittanut jo steinerkoululiikkeen innokkuus osallistua yhteiseen seminaariin! Nyt on karvan verran alle kolmesataa nimeä osalistujalistassa. Tässä on nyt kyllä asetettu vastaisuudeksi osallistujamäärätavoitteet ihan uudelle tasolle.

CPR really works!

Henkinen ihmiskuva esiin!

Huomenna alkaa steinerpedagogiikan superviikko.

Ensin puhutaan steinerpedagogiikasta kasvatusalan Educa-messuilla Messukeskuksessa kaksi päivää Steinerkasvatuksen liiton ständillä 6r46, Tervetuloa!

Päivystävät pedagogit valmiina keskustelemaan myös
steinerpedagogiikasta ja henkisestä ihmiskuvasta
Educa-messuilla 27.-28.1.2017

Sitten alkaakin valmistautuminen Talviseminaariin, jonne on nyt ilmoittautunut yli 260 osallistujaa!

Henkinen ihmiskuva ei ole puheenaiheena ihan jokapäiväinen ja helppo. Asian pohdiskelulle ja ajattelulle pitää olla aikaa. Mutta ei aiheesta puhumista kannata pelätä! Kyllä asiasta voi puhua lyhyestikin! Odotan kovasti keskusteluja niin nyt alkavilla messuilla kuin Talviseminaarissakin. Oivaltamisen iloa ja uusia ituja omille pohdinnoille.

Löysin sattumalta vanhan Steinerkasvatus-lehden artikkelin vuodelta 2008, jossa haastateltiin Pekka Haavistoa. Pekkakin sen sanoo:

”Tärkeää steinerkoulussa on ihmisen näkeminen henkisenä olentona ja sen tunnustaminen, että henkinen todellisuus on yhtä totta kuin materiaalinenkin. Hienoa on myös käsitys ihmisen omaan luovuuteen ja kasvuun perustuvasta opetustavasta.”

Pekka Haavisto, Kuva Steinerkasvatuslehdestä 2/2008

Helena sekä STEINERKOULUN JA ANTROPOSOFIAN SUHDE

Tämä on kysymys joka mietityttää monia: mikä suhde steinerkoululla ja antroposofialla oikein onkaan? Helena Sandellin työryhmässä otetaan härkää sarvista ja nostetaan kissa pöydälle.
Tässä Helena vastaa kolmeen kysymykseemme:

1. Mitä kasvatuksen henkinen ulottuvuus merkitsee sinulle?

Minulle kasvatusta ei ole ilman henkistä ulottuvuutta. Antroposofinen ihmiskäsitys, jonka mukaan ihmisessä on fyysisen ja sielullisen ulottuvuuden lisäksi henkinen taso, on minulle kaiken kasvatuksen peruskivi. Jokainen lapsi tulee tähän meidän maalliseen maailmaamme kantaen omaa ainutlaatuista minuuttaan. Jokaisella yksilöllä on myös takataskussaan oma tehtävänsä, jota hän on tänne tullut, mahdollisuuksiensa mukaan, toteuttamaan. Me kasvattajat yritämme auttaa ja tukea häntä omalla minuuden tiellään ja yritämme myös ymmärtää häntä hänen pyrkiessään toteuttamaan omaa tehtäväänsä.

Tämä kasvatustehtävä toteutetaan aivan tavallisessa arjessa. Oppiaineet, opetusmenetelmät, kollegoiden kanssa työskentely sekä kasvattajan itsekasvatus ovat välineitä, joilla me pyrimme kasvattamaan lapsia eri ikävaiheissa.

2. Mikä suhde sinulla on oman ryhmäsi aiheeseen?

Minulle antroposofia on elämän ravinto sekä työssäni että vapaa-ajalla. Antroposofia on maa, jolla seison ja steinerpedagogiikka työ joka inspiroi minua.

3. Mitä sinun työ- / taideryhmääsi osallistuva voi odottaa?

Vapaata, tilaa antavaa keskustelua. Aktiivista kuuntelua. Osallistavia työskentelymenetelmiä. Yhdessä tekemisen meininkiä.

Helena Sandell
Luokanopettaja (Rudolf Steiner Skolan i Helsingfors). Valittiin juuri uudeksi Steinerkasvatuksen liiton puheenjohtajaksi seuraavalle nelivuotiskaudelle, toimii lisäksi Suomen antroposofisessa Liitossa sekä Snellman-korkeakoulun kannatusyhdistyksessä. Helena edustaa Suomen steinerkoululiikettä International Forum for Waldorf/Steiner Education ryhmässä, joka on Goetheanumin pedagogisen osaston alainen työryhmä. Kolmen steinerkoulun käyneen, jo kotoa maailmalle lentäneen lapsen äiti, intohimoinen puutarhaviljelijä ja monimuotoinen liikkuja.

Lehterit täyttyy!

Tänään on viimeinen päivä ilmoittautua ennakkohinnalla talviseminaariin!

Ja kuulkaa! Niin on lista pidentynyt tänään, että! Nyt ilmoittautuneita seminaarivieraita on 150! lämpimästi tervetuloa kaikille! Vielä on kuitenkin hyvin tilaa salissa ja työryhmissä...

Seminaarin aikana Helsingin Rudolf Steiner -koulun aulassa on monenlaista muutakin menossa.
Basaarissa on kirjoja ja kaikkea muutakin ihanaa myynnissä. Sana on vapaa viestiseinillä eri puolilla koulua. Infotiskiltä saat apua kaikkiin käytännön ongelmiin. Pianoa saa soittaa. Kohtauspaikassa löydät vanhat ja uudet kaverit.

Lauantai-iltana seminaarivieraita hellitään eurytmiaesityksellä. Aurinkoryhmän esitys "Kun maa kumisee" johdattelee katsojat saamelaisrunoilija Nils-Aslak Valkeapään runojen, Teemu Kupiaisen musiikin ja Rudolf Steinerin koreografioiden maailmaan.

Ainutlaatuinen esitys! Kannattaa tulla katsomaan! Esitys alkaa klo 18. Seminaarilipulla ilmainen sisäänpääsy, muuten liput 20€.

Niin, että huomisesta asti lippujen hinnat ovat sitten seuraavanlaiset:

100 € seminaari

105 € seminaari + perjantain luento opettajille

60 € perjantain luento opettajille 70 € opiskelijat (pe-su)

Laura ja Anna sekä AIKUISEN ITSEKASVATUS

Laura ja Anna tarttuvat talviseminaarissa härkää sarvista... siis tarkoitan haastavaan aiheeseen! Aikuisen itsekasvatus! Siinä aihetta meille jokaiselle! Muuten - ryhmä voidaan toteuttaa myös kaksikielisenä (suomi-ruotsi), jos osallistujat niin toivovat. Nyt Laura ja Anna vastaavat vuorollaan kolmeen kysymykseemme.

Laura Aarnio-Friman,

1. Mitä kasvatuksen henkinen ulottuvuus merkitsee sinulle?
Juuri henkinen ulottuvuus tekee kasvatuksen elämänarvoituksia pursuavaksi "puutarhurin työksi" ja haastaa minut aina uudelleen mitä yllättävimpien kasvien edessä peruskysymysten ääreen; kuinka hoidan tätä kasvia parhaalla mahdollisella tavalla?

2. Mikä suhde sinulla on oman ryhmäsi aiheeseen?
Olen ikuisen itsekasvatuksen tiellä, kuten me kaikki. "Harrastan" itsekasvatusta äitinä, vaimona, opettajana, kollegana jne ja toimin myös Henkisen Korkeakoulun vastuuhenkilönä Tammisaaressa.


3. Mitä sinun työryhmääsi osallistuva voi odottaa?
Toivon että ryhmään osallistuneet saavat yhteisistä keskusteluista innostusta, rohkeutta ja inspiraatiota lähteä uusin ideoin toteuttamaan itsekasvatusta omalla tavallaan!

Laura Aarnio-Friman 

Luokanopetta (Mikaelskolan) Tammisaaressa, kuvaamataidon aineenopettaja (luokilla 1-9), vieraileva opettaja Snellman-korkeakoulussa. Hengentieteellisen korkeakoulun vastuuhenkilö Tammisaaressa. Kolmen aikuisen lapsen äiti. Lauran sydäntä lähellä ovat metsälenkit koiran kanssa, saaristo ja mehiläiset.

Anna Luotonen, 

1. Mitä kasvatuksen henkinen ulottuvuus merkitsee sinulle?

Kasvatuksen henkinen ulottuvuus on lähtökohta ja jatkuva inspiraation lähde työlleni. Juuri se sai minut aikoinaan ryhtymään opettajaksi. Kasvatuksen henkinen ulottuvuus tarkoittaa minulle sitä, että olen jatkuvalla opiskelun tiellä, Kun opetan, opin itse. Oppilaani ovat olleet parhaita opettajiani.


2. Mikä suhde sinulla on oman ryhmäsi aiheeseen? 

Itsekasvatus tarkoittaa minulle ennen muuta omaksi itsekseen kasvamista. Sen lähtökohtana ei voi mielestäni olla itsen pakottaminen jonkunlaisen malli-ihmisen mittaan, vaan se on kasvamista siksi mikä meissä mahdollisuutena elää. Itsekasvatuksessa näen kaksi puolta, joiden pitäisi ihannetapauksessa olla tasapainossa.Toisaalta voin omasta vapaasta aloitteestani käsin tehdä erilaisia harjoituksia, toisaalta taas minun täytyy olla avoin sille, mikä tulee minua vastaan ympäröivästä maailmasta, toisten ihmisten taholta. Itsekasvatus, itsekseen kasvaminen on hirvittävän vaikeaa. Emme useinkaan voi suoraan muuntaa huonoja ominaisuuksiamme hyviksi, vaikka kuinka haluaisimme. Rudolf Steinerin ohella paras oppaani tällä hankalalla tiellä on ollut unkarilainen antroposofi Georg Kuhlewind.


3. Mitä sinun työryhmääsi osallistuva voi odottaa? 

Toivon, että voisimme käydä avoimia ja rohkeita keskusteluja ja tehdä mahdollisesti joitakin harjoituksia. Olisi upeaa jos osallistujat uskaltautuisivat jakamaan omia kokemuksiaan!

Anna Luotonen 

Yläasteen eurytmianopettaja Tammisaaren Mikaelskolanista. Opettaa myös musiikkia ja toimii koulun erityisopettajana. Kaksi aikuista steinerkoulun käynyttä tytärtä. Annan vapaa-ajan rakkain harrastus on musiikki, soittaa viulua ja laulaa.

Eeva ja DIALOGI LUKIOSSA

Eeva Raunela tulee talviseminaariin dialogi mielessään. Aihetta hän on pyöritellyt mielessään ja käytännössään jo vuosia. Eevan kirjoituksia voi lukea lisää myös hänen omasta blogistaan, Luovan ajattelun lukio. Tässä Eevan vastaukset kolmeen kysymykseemme:

1. Mitä kasvatuksen henkinen ulottuvuus merkitsee sinulle? 

Kasvatuksen henkinen ulottuvuus merkitsee minulle konkreettisia esimerkkejä, rautalangasta vääntämistä ja dialogin avulla oppilaan omien kokemusten liittämistä opittaviin asioihin. Steinerin (1995, 94) mukaan ei ole parempaa metodia työntää lapsia kohti materialismia kuin antaa abstrakteja ohjeita; henkinen tapa opettaa on opettaa konkreettisten esimerkkien kautta, kun muistaa tuoda sielun laadut (tahto, tunne, ajattelu) ja hengen näihin konkreettisiin esimerkkeihin. Dialoginen opetus on askel koko sielunalueen kehittämiseen lukio-opetuksessa. Luovan ajattelun taito kehittyy muun muassa dialogin avulla. Tasa-arvoisessa ihmissuhteessa, jossa on mahdollista kehittyä ihmisenä ja oppia toiselta ihmiseltä, dialogi kehittää niin tahtoa, tunnetta kuin ajattelua. Tällaisessa dialogissa kehittyvät myös ihmisen tahtoon, tunteeseen ja ajatteluun liittyvät arvot sekä kokemukset elämän merkityksellisyydestä ja ihmisenä olemisesta (Bekman 2009, 33, 35). Vaikka steinerkoulun lukio-opetuksessa pääpaino siis onkin ajattelun kehittymisessä, kaksi muuta sielunaluetta kulkevat tiiviisti mukana dialogisessa opetuksessa. Ilman kuulluksi tulemisen tunnetta ei synny tahtoa keskustella. Ilman tahtoa kuunnella ja keskustella ei synny tilannetta, jossa opiskelijat voisivat suhteuttaa omia kokemuksiaan toistensa kokemuksiin ja näin muodostaa uusia näkökulmia ja käsityksiä keskusteltavista ilmiöistä sekä itsestä osana ilmiöitä. Tietoisen keskustelun avulla ihminen hoitaa kaikkia sielunalueitaan (Bekman 2009, 61). Kieli mahdollistaa kommunikaation, kommunikaatio dialogin ja dialogi itseymmärryksen. 

2. Mikä suhde sinulla on oman ryhmäsi aiheeseen? 

Keskustelevan opetuksen avulla kehitän opiskelijan koko sielunaluetta. Ihmisen sielu on jatkuvassa dialogissa fyysisen ja henkisen kehon kanssa yhtä lailla kuin toisten ihmistenkin kanssa. Ihminen kehittää tahtoaan, tunnettaan ja ajatteluaan dialogissa toisten ihmisten kanssa. (Bekman 2009, 35, 62.) Tahdonkasvatus on lukiossa kasvattamista ajattelun tahtomiseen. Opettajana tehtäväkseni jää luoda keskustelutilanteita ja rohkaista opiskelijoita kertomaan kokemuksistaan, saada opiskelijat kokemaan kuulluksi tulemisen tunnetta ja tahtoa puhua. Tällä tavoin tahdon ja tunteen kasvatus lukio-opetuksessa eroaa 1. - 6. luokilta paljonkin. Tahdonkasvatus on lukiossa kasvattamista ajattelun tahtomiseen. Tunnekasvatus on kasvattamista näkemään toinen ihminen osana oman ajattelun kehittymistä ja itsensä osana toisen ihmisen ajattelun kehittymistä. Ajattelun kehittämistä painottavaan opetukseen siirtyminen kolmannella seitsenvuotiskaudella tarkoittaa minulle opettajana siten yhteistoiminnallisuutta ja dialogia, ei ulkolukua tai kokonaan kirjallisiin suorituksiin perustuvaa opetusta. Ylioppilaskirjoitukset onnistuvat kyllä abivuoden päättyessä hienosti, kun opiskelijalle on kehittynyt tahtoa ajatella ja hän näkee itsensä maailmaa muuttamaan kykenevänä yksilönä. Tällä hetkellä viimeistelen väitöskirjaa kielitietoisuuden kehittymisestä dialogista opetusmenetelmää hyödyntäen. 

3. Mitä sinun työryhmääsi osallistuva voi odottaa? 

Lauantaina saat kokemuksen keskustelevan opetuksen oppitunnista. Huom! En koskaan pakota ketään puhumaan, voit siis tulla myös kuuntelemaan. Sunnuntaina puemme keskustelevan opetuksen menetelmän sanoiksi. 

Lähteet: 

• Bekman, A. 2009. The Art of Conscious Living. Individual and Community. A New Path to Higher Consciousness. Berlin: Alert-Verlag. Steiner, R. 1995. The Genius of Language. Observations for Teachers. Six Lectures. Barrington, MA: Anthroposophic Press.

Eeva Raunela
Äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Lappeenrannan steinerkoulussa, äidinkielen ja tutkimuksen lehtori Snellman-korkeakoulussa ja tohtoriopiskelija Itä-Suomen yliopistossa. Kiinnostunut dialogisesta opettamisesta ja kielitietoisuuden kehittymisestä sekä lukion uudistamisesta luovan ajattelun näkökulmasta. Vapaa-aikanaan Eeva kirjoittaa väitöskirjaa ja yrittää saada ikuisuusprojektinsa, pihasaunan, rakennettua.